Hoidamme paljon seksuaalirikoksiin liittyviä toimeksiantoja. Avustamme sekä asianomistajia, epäiltyjä että vastaajia. Jokaisella on oikeus saada asiassaan asiantuntevaa apua. Seksuaalirikokset ovat aina niiden osapuolille vaikeita asioita.
Seksuaalirikoksia koskee laaja lainsäädäntö, jota on uudistettukin paljon. Puhekielessä raiskaus on ehkä yleisin seksuaalirikos, joka voi tarkoittaa monenlaista eri tilannetta.
Tämä kirjoitus on ilmestynyt alun perin Rikosuhripäivystyksen julkaisussa.
Usein raiskaus ymmärretään teoksi, jossa uhri pakotetaan sukupuoliyhteyteen käyttämällä tai uhkaamalla käyttää fyysistä väkivaltaa. Rikoslain 20 luvun 1 § 2 momentin mukaan raiskauksesta kuitenkin tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Teko voi siis olla raiskaus, vaikka tekijä ei käyttäisi lainkaan väkivaltaa.
Tiedottomuudella tarkoitetaan tilaa, jossa uhri on esimerkiksi tajuton tai tiedoton esimerkiksi alkoholista, lääkkeistä tai huumaavista aineista johtuen. Myös syvässä unessa oleva ihminen voi olla tiedoton. Tiedoton ihminen ei luonnollisestikaan pysty ilmaisemaan tahtoaan ollenkaan, koska hän ei edes tiedä sukupuoliyhteydestä. Uhri voi esimerkiksi havahtua kesken sukupuoliyhteyden tai ymmärtää vasta myöhemmin, että hän on ollut yhdynnässä. Sairaudella ja vammaisuudella tarkoitetaan pysyväisluonteista tilaa, joka aiheuttaa puolustuskyvyttömyyden. Pelkotilalla puolestaan tarkoitetaan sitä, että uhri jostain syystä pelkää tekijää niin paljon, että hän ei edes sanallisesti pysty kieltäytymään yhdynnästä, puhumattakaan fyysisestä vastustamisesta. Uhri niin sanotusti lamaantuu.
Sen sijaan nykyisen oikeuskäytännön mukaisesti pienenkään lapsen ei katsota automaattisesti ikänsä vuoksi olevan avuttomassa tilassa, vaikka asiasta on viime aikoina käyty runsasta keskustelua. Jos mikään edellä mainituista raiskausrikoksen edellytyksistä ei lapsen kohdalla täyty, on lapseen kohdistuvassa sukupuoliyhteydessä kuitenkin yleensä kyse törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Jotta tekijä tuomittaisiin raiskauksesta, tulee hänen sukupuoliyhteyteen päästäkseen nimenomaan tietoisesti ja tarkoituksella käyttää hyväkseen edellä mainittua puolustuskyvyttömyyttä tai sitä, että uhri ei pysty lainkaan muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan estääkseen sukupuoliyhteyden. Selvitettävä on, onko tekijä ylipäätään ymmärtänyt toisen olevan edellä mainitussa avuttomassa tilassa ja että toinen henkilö ei sen vuoksi haluaisi sukupuoliyhteyttä.
Jutta Wallén-Leino
asianajaja